Jakso 8; Mun viikset tippu

Podcast jakso 8 on täällä. Hieman kommelluksia ja editointi virheitä löytyy. Sekä liian yliaktiivinen mielentila :) toivottavasti silti viihdytte <3

Kesäiset keksisukat

Yhtenä aurinkoisena päivänä minulla tuli suuren suuri hinku värjätä pitkästä aikaa lankaa. Kävin pyörähtämässä paikallisessa Taito Shopissa ja ostin yhden vyyhdin valkoista taito pirkkaa. Värjäsin langan ja väristä tuli kaunis mintun vihreä jonka seassa on hieman tummemman vihreän sävyjä. Olin aikaisemmin lainannut kirjastosta Cookie A;n Sukkia Rakkaudella kirjan ja löysin heti väriin sopivan sukkamallin. 

Mallin nimi on Hedera ja muistaakseni ensimmäinen sukka ohje kyseisessä kirjassa. Olen aina jotenkin luullut että Cookien sanottakoon häntä keksitädiksi,  sukkaohjeet ovat vaikeita ja monimutkaisia, mutta ainakin Hederat ovat yksinkertaiset, jopa niin yksinkertaiset että neule into katosi välillä ja sukat lojuivat korissa monta viikkoa odottaessaan valmistumistaan. 

Mallissa käytetään kaikessa yksinkertaisuudessaan vain kavennuksia ja langankiertoja. Uutta mallissa minulle oli kärjen kavennus tapa ja sen silmukointi umpeen. Löysin netistä todella hyvän silmukointi ohjeen joka tehdään neulomalla. Lopputulos on kaunis, herkkä ja hempeä. Langan väri ainakin omasta mielestäni sopii tähän malliin kuin nenä päähän. 

Itse lanka oli minulle myös uusi tuttavuus. Sitä oli aivan ihana neuloa, pehmeää ja hyvin luistavaa. Lanka sisältää jojoba öljyä, aloe veraa ja muistaakseni e-vitamiinia. Kädet ainakin kiittivät. Kynsinauhat pysyivät ihanan pehmeinä eivätkä kuivuneet neulonnan aikana mikä on minulla ainakin yleistä. Kuvatessa sukat tuntuivat jalassa unelmapehmeiltä ja uskon että ne tekevät paljaille jaloille ihmeitä. 

Lanka; Itse värjätty Taito-Pirkka
Malli; Cookie A, Hedera
Puikot; 2,50mm
Koko; 38

Jakso 7; Aamukankeus

Exploration Station huumaa!!!

En tiedä minkälainen hulluus on nyt iskenyt. Katsoessani lukuisia podcasteja olen ihaillut ihmisiä jotka osaavat neuloa myös englanniksi. Itse olen aina ollut sitä mieltä, ettei minusta ole siihen ja en osaisi kuitenkaan. Mikä siinä sitten oli niin vaikeaa kokeilla. Tartuin haasteeseen kun näin Tuin kutomon podcast jaksossa Laikalla aivan järkyttävän ihanan Stephen Westin suunnitteleman Exploration Station huivin. Kaikki ne värit ja niiden rytmit saivat minut hurmioon joten jo samana päivänä ostin huivin ohjeen itselleni. 

Olin aikaisemmin tilannut itselleni Dropsin Lace lankaa kolme 100g vyyhtiä. Lanka itsessään oli aivan liian ohutta. Kertoohan sen metri määräkin kun yhdessä 100g vyyhdissä on 800m lankaa. Niinpä kerin päättäväisesti jokaisen vyyhdin kahteen 50g kerään ja päätin tehdä huivin kaksinkertaisella langalla. Dropsin Lace on ihanan pehmeää ja ilmavaa lankaa, siinä on 70% baby alpakkaa ja 30% mulberry silkkiä. Se oikein hellii paljasta ihoa. Neljänneksi väriksi kaivoin kaappini kätköistä Cewecin Baby merinon. 

Itse keriminen ei kyllä ollut alkuun yhtään hauskaa puuhaa. Sain ensimmäisen vyyhdin niin pahasti sotkuun, että isäntä tarttui ohjaksiin ja päättäväisesti selvitti lankaa n.4h telkkaria katsellessa. Kuitenkin kun suurin urakka oli ohi sain ensimmäisen kosketuksen englannin kieliseen ohjeeseen ja uppoiduin aivan täysin Westin ihmeellisiin maailmaan. 

Ehkä eniten minua hämmästytti se, ettei huivi ollutkaan vaikeimmasta päästä, Siinä käytetään lyhennettyjä kerroksia, tupla langan kiertoja, kavennuksia, ja ehkä eniten jännittänyttä patenttineuletta. Löysin netistä todella kattavan suomi-englanti neulesanaston josta oli paljon apua. Stephen Westin ohje video myös auttoi todella paljon pääsemään alkuun. Lisäksi sain todella paljon Ravelryssa apua tiukkoihin paikkoihin joihin eivät aivoni vääntyneet. 

Rakastan tässä huivissa värien synfoniaa ja sitä kuinka ne soljuvat ja lopuksi yhdistyvät muodostaen aivan uusia värejä täydessä tasapainossa. Olen pitänyt itseäni aina todella huonona värien yhdistämisessä ja valitsemisessa, mutta tässä huivissa ne osuivat yhteen kuin täysi napakymppi. 

Huivin viimeistelee todella kaunis ja kevyt pitsireuna johon tehdään i-cord päättely. Hitusen aikaa meni tajutessa tekniikka ja oli ehkä hiukan työläs ja aikaa vievä kun silmukoita oli kertynyt loppuun jo huimat 475.

Päätin vielä pingottaa huivin vaikka kokoa olikin jo omasta takaa, sain kuitenkin näin aukaistua reunan pitsit. Huivi venyi kuitenkin sen aikana aivan valtaviin  mittoihin. Käteni eivät ylety edes huivin päästä toiseen pitelemään sitä kauniisti esillä. Kuitenkin toisaalta se on kätevä koska siihen pystyy kietoutumaan viileinä kesäiltoina ja pitämään kuin ponchoa ja talvella ei varmasti iske kurkku kipu kun kietaisen tämän kaulaan. Huivi on myös virheiden hautausmaa, yleensä olen todella itsekriittinen virheiden suhteen, mutta nyt päätin antaa olla. 

Jos joku tuntee piston sydämmessään ja haluaisi kokeilla mitä tahansa ohjetta oli se  englannin kielinen tai suomalainen jossa on uusia ja "pelottavia" juttuja. Niin ota se haaste rohkeana vastaan. Saatat yllättyä siitä kuinka taitava olet. <3 

Ohje; Exploration station
Lanka; drops lace kaksinkertaisena, Cewec baby merino
Puikot; 4mm, 80cm pyöröt
Menekki; apua ken tietää :D ?