Nuku nuku nurmilintu.....

Olen yrittänyt kovasti säästää tätä postausta ensi viikkon mutten vain malta enää. 

Kun olin saanut elämäni ensimmäisen  kolmiohuivin neulottua halusin lisää, lisää ihania ja kauniita huiveja. Olen aina ollut vannoutunut sukkien neuloja, mutta taitojen ja uskon itseensä kasvaessa kaipaa haasteita ja uusia juttuja. Joten uppouduin googlen ihmeelliseen maailmaan viime viikon keskiviikkona. 

Moni saattaa arvata jo yllä olevasta kuvasta mikä oli huivimalli on kyseessä. No sehän on  Heidi Alanderin Nurmilintu . En voi kylliksikään ylistää sitä nerokkuutta ja upeutta jota tässä huivissa on tai kaiken lisäksi Heidin neroutta suunnitella ja toteutta uskomattoman upeita huivimalleja. Monihan on jo kerennyt parin vuoden aikana kyseisen huivin neulomaan.. Nähtävästi tulen aina näissä "trendeissä" jälkijunassa :D mutta parempi nyt kuin ei koskaan.

Tässä huivissa voi hyvästellä melkein kokonaan nurjat silmukat joka on jo itsessään taivaallisen huojentavaa, ( en pidä nimittäin nurjan neulomisesta sitten yhtään ) Lisäksi huivi on malliltaan sellainen että puikoille ei kerry kerrallaan äärettömiä määriä silmukoita. Sen  ohje on kirjoitettu todella yksinkertaisesti ja pitsikaaviot ovat isoja ja selkeitä. Tämä vain on helppo ja simppeli tehdä :)

Ohjeessa oleva lankakin on täysi napakymppi, Madelinetosh tosh merino light on äärettömän pehmeää ja ihana neuloa. En voi kylliksi sitäkään ylistää ja kehua. Aluksi säikähdin langan hintaa ja kauhistelin sitä silmät pyöreinä. En pidä lankaa kuitenkaan näin neulomis kokemuksen jälkeen kalliina vaan voisin ostaa sitä lisääkin ja hymyilemällä maksan tuon 29,0€ yhdestä 100g vyyhdistä :) 

Tuo yksi 100g vyyhti lankaa riitti huiviin, Meni kyllä jo loppu ajasta jännityksen puolelle koska lankaa jäi jäljelle tulitikkuaskin kokoinen nöttönen, mikä on toisaalta hyvä koska tälläistä lankaa ei vaan halua kaapin nurkkaan seisomaan  :) ( mikähän siinä on kun lanka alkaa loppua niin neulonta tahti kovenee :D )  Huivin tekemiseen meni 4päivää pingotuksineen. Joten nopeastihan se valmistui. Huivi oli myös minun Must Knit 2016 listalla joten nyt sekin on yhtä työtä lyhyempi.

Ohje; Nurmilintu
Lanka; Tosh merino light
Väri; Undergrowht
Puikot; 4mm pyöröt 80cm
Menekki; 98g

Minun Nurmilintuni valmistui juuri  hyvissä ajoin, koska Heidiltä tuli uusi huivimalli Dodo joka pääsi samontein puikoille :) Hei ja Tuin kutomon ryhmässä ravelryssä alkoi Dodo Kali johon lähdin itsekin mukaan <3

Mustat pitsipolvisukat

Siskoni pyyteli lähes koko talven, että tekisin hänelle mustat polvisukat. Tiedän, mustat sukat ovat jo itsessään painajainen ja kauhukuva neulojalle ja vielä tähän vuoden aikaan kun on muutenkin pimeää. Kaikenlisäksi POLVISUKAT.. Kuitenkin vihdoin ja viimein otin projektin työnalle en vain kehdannut enää pitkittää sitä. 

Onneksi sain hyväksynnän pintaneuleiden käyttöön ja projektista tuli hieman mielenkiintoisempi. Olin tallentanut viime vuoden puolella facebookkiin Yhteishyvän ohjeen pitsisukista ja päätin käyttää sitä. 

Ohjeesta poiketen tein sukista lyhyemmät ja jatkoin pitsineuletta vielä jalkaterään kahden mallikerran leveydellä. Kaavio  oli todella helppo ja parin toiston jälkeen se jäi jo päähänkin joten sitä ei tarvinnut kurkkia sen enempää ja sen takia neulominen kävi paljon joutuisammin :)

Nämä olivat kuitenkin kaiken kaikkiaan oikein mukavat ja nopeat neuloa, vaikka aloitus ja tekeminen hieman venähti niin palkinto on siellä loppupäässä, nimittäin toisen ilo ja riemu kun ojennat vasta valmistuneet uunituoreet sukat. <3

Malli; Yhteishyvä neulotut polvisukat
Lanka; 7-veikka musta
Puikot; 3,5mm koivu
Koko; 39
Lankamenekki; 180g

I made rainbow

Tutkiskelin jokin aika sitten lanka varastojani ja yllätyin kun löysin sen kätköistä super värikästä Hjertegarnin  Parrot lankaa. Mietin hetken, että  missähän mielentilassa olen sattumoisin ollut kun sitä olen tilannut. Olen meinaa juuri niitä perussuomalaisia värikammoisia :D eli varmistan aina lähtiessäni, että varmasti jokainen asuste on mustaa ja jos ei,  niin ainakin harmaata :D 

Lanka on aivan täydellistä huiveihin ja asusteisiin se on ihanan pehmeää ja kevyttä. 90% prerium akryylia ( mitenhän tämä prerium nyt eroaa tavallisesta  akryylista  :D ) ja 10% mohairia. Joten päätin tehdä neulomalla elämäni ensimmäisen huivin. Kyselin hiukan mukavia ja helppoja ohjeita facebookin huiviryhmissä ja sellainenhan löytyi. Nimittäin ullaneuleen sivuilta.

Huivista piti tulla ikuisuusprojekti jota teen aina silloin tällöin kun sille tuulelle sattuu, kun värikään ei nyt aivan omaan silmään sopinut. Kävikin kuitenkin niin, että se valmistui 5 päivässä. 

Ohjetta noudatin täysin siihen asti kunnes tuli reikäkerrokset. Ne olisi pitänyt tehdä joka 8 kerros ja 8 kertaa, Uhkaavasti alkoi vain näyttää siltä, että oma lankani alkoi jo loppua joten poikkesin ohjeesta niin, että teinkin 2 reikäkerrosta joka 8:lla kerroksellla, 1 joka 6:lla kerroksella ja kaksi viimeistä reikäkerrosta joka 4:ljäs kerros. 

Tämän takia huivista tuli hiukan pienempi kun sen alkuperäinen tarkoitus oli ja se jäi hieman harmittamaan. Projektin idea kuitenkin oli se, että saan lankakerän pois kaapista pyörimästä eikä niin, että huivi on valmis ja minulla nököttää kaapissa toinen samanlainen kerä. 

Noh lankaahan jäi sitten kuitenkin nöttönen kaappiin ylimääräistä. Eihän sitä tiedä jos vaikka joskus innostuisinkin tekemään toisen samanlaisen mutta isompana. 

Mieheni kanssa pingotettiin huivi yön ajaksi sängyn patjan alle nuppineuloilla ja voi aamulla sitä riemua kun pääsin peilin eteen sitä mallailemaan. Harmitus oli vain siinä, että huivin reunat meinaavat hieman kääntyä rullalle. Olikohan päättelyni sittenkin hiukan liian tiukka vaikka sen yritin todella löysästi tehdä.

Tämä väriterapia oli kyllä juuri sitä mitä tarvitsin. Huivi on aivan ihana kaulassa ja väritkään eivät enää pelota tai tunnu vierailta. Tästä tulee kyllä koko kevään ykkösasuste :)

Ohje; Ullaneuleen Cardiff
Lanka; Hjertegarnin Parrot 100g
Puikot, 80cm, 4mm pyöröpuikot koivu

Novitan neulotut lehtilapaset

Niin kuin jo viime syksynä kerroin, meillä asuu mörkö. Se syö lapasia, kynsikkäitä ja sormikkaita ruoakseen. 

En tosiaan ymmärrä mihin aina kesän aikana kaikki lapaset ja kynsikkäät häviävät. Koko talven ajan minulla on  ollut kaapissa vain  rukan toppahanskat ja nyt kun kevät aurinko alkoi lämmittämään,  niin aloin kaipaamaan sormille jotain hieman kevyempää joka kuitenkin pitäisi ne lämpimänä. 

Ajattelin siis lähteä etsimään kivaa lapas ohjetta ja löysinkin sen. Novitan neulotut lehtilapaset nalle langasta.

Sopivan väristä lankaa ei vain the hetkellä meinannut löytyä lankakaapista vaikka siellä muuten olisikin valinnan varaa vaikka kuinka. Joten päätin taas värjäillä valkoisen nalle omaan makuun. Hieman sinistä ja läpi kuultavaa violettia. Nams <3

Mistähän edes aloittaisin. Itse nimesin nämä Itku ja Potku lapasiksi. Aloitin ne 3 kertaa uudestaan, purin lukemattomia kertoja kerroksia ja laskin tuhansia tunteja pikkuruudukkoja. Niskat jumissa ja hulluuden kiilto silmissä sain ne valmiiksi. Ihme kyllä. 

Kaikki menee hyvin siihen asti kunnes täytyy poimia peukalokiilan silmukat apulangalle.  Luen kaaviota ja kirjallista ohjetta, jokin ei täsmää. Kyselen töissä työkaveriltani apua kun en ymmärrä ohjetta ja totean itseni hölmöksi. Kyselen apua facebookin ryhmissä ja yksityisviestillä. Suuri kiitos Sini ja Lumi jos satutte lukemaan tämän postauksen <3

Kaiken tämän pohdinnan ja kyselyn jälkeen tulen siihen päätelmään Lumen kanssa, että sanallisessa ohjeessa on virhe ja kaavio on oikeassa. Jos joku sattuu näitä tekemään ja pohdiskelee samaa asiaa niin muista, että peukalokiilan silmukat siirretään apulangalle vasta kerroksella 32. Ei kerroksella 31 niin kuin sanallinen ohje kertoo. Täytyisi siis vain uskoa omiin taitoihinsa enemmän :) 

Peukalokiila episodin jälkeen lapaset valmistuivat nopeasti. Kaavio on oikeasti todella helppo ja se jää mukavasti päähän kun toistoja on sen verran usein. Kyllähän näissä varmaan hitusen löytyy virheitä.Sitä en kyllä kiellä :D

Rakastuin näissä pieniin yksityiskohtiin kuten peukalossa oleviin lehtipitseihin ja kädenpäällä meneviin poikkiviivoihin joiden reunoissa kulkee pieni pitsi. 

Ohje; Novitan neulotut lehtilapaset
Lanka; Käsinvärjätty Nalle
Puikot; 3,0mm koivut

Näistä tuli aivan vallan täydelliset kevät lapaset ja koska sininen on edelleen lempivärieni joukossa en voi kuin ihailla lapasten eläväistä väripintaa. 

Lapasten Ohjeeseen pääset tästä

Suuret kiitokset taas miehelleni joka hermoja menettämättä kuvasi pelkistä lapasistani 40 ruutua, voitteko kuvitella :D 

Junasukat

Olin joskus aikoja sitten tilannut lankamaailmasta vauvantossuja varten Gjestalin Baby ull merinovilla lankaa. Kuitenkaan tuo lanka ei koskaan ole päätynyt tossuihin ja kun sitä valkoisena nökötti tuolla kaapissa niin ajattelin sitten hieman leikkiä väreillä ja värjätä käsin langan uuteen uskoon.Hieman hempeää pinkkiä ja lempeää violettia. Mikäpä muu sopisi vauvalangan väriksi.

Ystäväni synnytti samoihin aikoihin ihanan pienen ihmeen, tyttövauvan. Ajattelin neuloa uudelle tulokkaalle jalkohin vähän lämmikettä, koska vielä varmasti riittää pakkaskelejä ja kylmää viimaa. 

Olen aina luullut, että junasukka on saanut nimensä ulkomuotonsa takia, ihme tai kyllä niin nuo nurjalla neulotut muhkurat jotenkin muistuttivat minua junanvaunuista :D Joten oletin, että nimen täytyy jotenkin liittyä siihen, Kun sitten etsiskelin ohjetta sukkiin ja monien valintojen jälkeen päädyin lankahelvetin ohjeeseen, löysin myös sitä kautta selityksen nimelle. Tästä. Samaisen linkin takaa löytyy siis linkki sukan tarinaankin, mutta laitan sen tähän nyt vielä itsenäisenä linkkinä

Eli lankana minulla oli siis baby merino ja puikko suositus 2,5mm Tässä sukkaparissa yhdistyi kaikki asiat joita niin sanotusti inhoan, eli ohut lanka, pienet puikot ja valtava määrä nurjia silmukoita :D Onneksi kuitenkin itse sukat olivat pienet ja nopeat tehdä. Lisäksi oli hauska seurata kuinka käsinvärjätty lanka käyttäytyy neuloessa. Lanka raidoittui kauniisti sukan pohjassa mutta nurjien silmukoiden kohdilla siitä tuli oikeastaan vain värimössöä. 

Myhkyröitä tein jalkapöytään vain kolme, ajattelin sen riittävän vastasyntyneen jalkaan. Tehdään sitten vaikka uudet kun jalka vähän kasvaa syksyä kohti, lankaa nimittäin jäi vielä pieni nuttunen kaappiin. Menekkiä en punninnut tällä(kään) kertaa. 

Mutta eikös ne olekin herttaiset. Mitä muuta sitä pienen jalkaan toivoisikaan, merinovilla lämmittää varmasti paremmin kuin peruslanka ja on myös todella pehmoisaa.

Valkoista Palmikkoa

Nyt heitin ne kirjoneuleet sinne nurkkaan ja ette usko kuinka ihana tunne oli neuloa kun työssä oli vain yksi kerä kiinni. Värinäkin vain luonnonllinen 7-veikan valkoinen. Oletteko muuten  huomannet kuinka heti langassa on erilainen tuntuma kun sitä on käsitelty vähemmän. Tämä luonnonvalkoinen veikka oli ihana paksua ja jotenkin jämäkämmän tuntuisempi kuin värjätyt veikat. 

En ole varmaan koko blogin historian aikana tehnyt mitään työtä oikeastaan minkään valmiin ohjeen mukaan, vaan melkeinpä aina siellä on ollut omaa sävellystä ja muokkausta mukana. Nyt kuitenkin päätin, että jätän sen ajatustyön muille ja valitsin valmiin ohjeen Novitan sivuilta jonka nimi on vaatimaton; naisen palmikkosukat

Ohje on hieman vanhempaa novitaa eli löytyy juurikin tuolta mysteerisestä novitan arkistosta. Itse ohje on julkaistu kevään 2010 lehdessä. 

Aluksi kauhistelin mallia kun se näytti palmikoiden suhteen aika vaikealta, mutta kun aukaisin neulekaavan kävikin ilmi, että sukassa menee periaatteessa vierekkäin vain kaksi perus lettipalmikkoa. Eli se on todella helppo ja kaikenlisäksi nopea tehdä. Uskoisin, että myös aloittelevalle palmikoiden tekijälle tämä malli soveltuisi oikein hyvin. 

Jos olisin ollut hieman fiksumpi niin olisin jättänyt nilkkaan 1 & 5 puikoille 14s/puikko. Ohjeen mukaan oli siis 12s/puikko. Nyt nilkka osiosta tuli aika tiukka. Onneksi neulos kuitenkin antaa periksi ja venyy. Lisäksi tein kantapään hieman eritavalla kuin ennen. Tällä kertaa neuloin vahvistuksen nurjalle puolelle ja itseasiassa tykkään ulkonäöstä paljon enemmän. 

Tältä näyttää kantapää kun nostaa nurjalla yhden neulomatta ja
oikealla neuloo kaikki oikein

Lisäksi Kärkikavennukset tein niin kuin olen aina tottunut eli sädekavennuksella. Lopetin palmikon kun aloin kaventelemaan varpaita kohti. 

Vaikka ohjeessa ei pyydetty laittamaan tupsuja tai minkäänlaisia härpäkkeitä kiinni niin enpähän taaskaan malttanut mieltäni :D Sain talvella ennen joulua novitan lankapaketissa yllärinä tupsukehikon ja en ollut vielä päässyt sitä kokeileman joten tulipa oiva tilaisuus :D Kehikon avulla siis pyörittelin tupsut ja punoin käsin nyörit. Ompelin vain tupsut nyörinpäihin kiinni ja pujottelin nyörin resorin nurjien silmukoiden välistä ympäri. :D 

Lisäksi olisin kerrankin halunnut kuvata sukat ulkona, mutta mun luottokuvaaja olikin matkalla Helsinkiin niin täytyi tyytyä taas näihin tylsiin sisäkuviin. 

Ohje; Novita, naisen palmikkosukat
Lanka; 7 veikka luonnonvalkoinen
Koko; 39
puikot; 3,5mm koivu
Langan Menekki; 233g 

Kuinka se helmi sinne silmukkaan neulotaan

Käytän paljon omissa töissäni helmiä ja täällä blogin puolellakin on muutamia ohjeita joissa on neuvottu tuo helmen neulominen silmukkaan. Itselläni kesti ainakin todella kauan ymmärtää lukemalla kuinka se tehdään. Vaikka se onkin todella helppoa. Ajattelin siis tehdä teille videon siitä kuinka se nyt sitten oikeasti tapahtuu.

Video on ehkä vielä vähän alkeellinen, mutta eikös sen voi antaa anteeksi kun on ensimmäinen ? :D Välillä kädet harhailee minne sattuu tarkennuksen ulkopuolelle mutta uskon ja toivon, että siitä tulee kuitenkin idea ja oppi selkeästi esille :) 

Ei ehkä ollut paras vaihtoehto luonnonvalkoinen lanka ja valkoiset helmet, mutta oppia ikä kaikki :)